|
Uudenmaan Sijaiskotiyhdistys r.y. |
| Etusivu | Yhdistys | Ajankohtaista | Pienryhmät | Perhetapahtumat | Yhteystiedot | Linkit |
|---|
|
Lehdistötiedote Lastensuojelun
sijaishuollon lasten ja nuorten oikeus perheenomaiseen hoitoon on
vaarantunut
Uusimpien
lastensuojelutilastojen mukaan (Stakes v. 2003) sijaishuollossa asuvien
lasten ja nuorten määrä on edelleen kasvanut. Kodin ulkopuolelle
sijoitettuja lapsia ja nuoria oli tilastointivuonna yhteensä 14 392. Näistä
lapsista ja nuorista yhä harvemmat saavat hoitopaikan sijaisperheistä.
Sijaisperheiden suhteellinen osuus on pudonnut 40% kaikista sijoitetuista.
Perhehoitoliitto on erityisen huolissaan siitä, että myös
sijaisperheisiin sijoitettujen lasten ja nuorten absoluuttinen määrä on
kääntynyt laskuun. Tasaisen laskun toteutuessa ei sijaisperheissä ole
lapsia ja nuoria enää v. 2028. Laitossijoitusten
määrä on lastensuojelussa kasvanut viime vuosina vastoin yleistä
suuntausta sosiaalipalveluissa, joissa laitossijoituksia on purettu.
Kunnat ovat joutuneet tekemään mm. ikärajauksia, keille tarjotaan
sijaisperhepaikkaa. Tällaiset rajaukset ovat mm. YK:n lapsen oikeuksien
julistuksen vastaisia ja ovat ristiriidassa myös palvelujen
yhdenvertaisuusajatuksen kanssa. Lasten ja nuorten
mahdollisuus päästä sijaisperheisiin on kaventunut monestakin syystä.
Sijaisperheiden määrään vaikuttaa voimakkaasti perheiden rekrytoinnin
eteen tehtävä työ, perheiden valmennus ja perheiden tukeminen tehtävässään.
Näiden tehtävien hoitamiseksi ei sijoittajilla maassamme ole useinkaan
suunnitelmallista toimintamallia. V. 1992 säädetty perhehoitajalaki ei
vastaa nykypäivän perhehoidon tarpeisiin, eikä siten myöskään tue
sijaisperhetoiminnan kehittämistä. Huostaanotot ja sijoitukset tehdään
yhä myöhemmin, jolloin sijoitettavan nuoren ikä ja hoidettavuus voivat
olla myös esteenä sijoitukselle perheeseen. Tosiasia on, että
sijaisperheitä tarvitaan lisää, mutta toisaalta samanaikaisesti
Suomessa on satoja sijaisperheitä, jotka ovat valmiit ottamaan perheeseen
lapsia ja nuoria. Lapsen ja perheen kohtaamisen esteenä on usein kuntien
välisen yhteistyön puute. Perheresurssit tulee saada alueelliseksi
voimavaraksi, jolloin perhereservistä voidaan löytää lapsen tarpeisiin
parhaiten vastaava perhe. Nykyinen vallalla oleva malli, jossa sijoittaja
sitoo perheen tämän tietyn kunnan palveluntuottajaksi odottamaan sopivaa
sijoitusta, estää sijaisperheisiin sijoituksia. Perhehoitoliitto
haluaa vaikuttaa aktiivisesti siihen, että tulevaisuudessakin Suomessa
lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus perhehoitoon. Toivomme, että
yksilön tarpeet huomioiva ja taloudellinen perhehoito nousee perhehoidon
toimijoiden ja päättäjien yhteiseksi kehittämishaasteeksi ja
resursoinnin kohteeksi. Perhehoitoliitto
ry Aila Paloniemi
Jari Ketola Lisätietoja: ************************************** |